Sydänkirurgian ja läppätautien asiantuntija, tohtori Francesco Maisano, MD, avaa sydänkirurgian tulevaisuuden näkymiä. Hänen painopisteensä on turvallisuuden ja tehokkuuden parantamisessa. Tohtori Maisano korostaa tekoälyn ja kehittyneen simuloinnin ratkaisevaa merkitystä alalla. Hän nostaa esiin myös kirurgien koulutuksen ja harjoittelun tärkeyden. Uusi teknologia ohjaa kirurgeja ja parantaa toimenpiteiden turvallisuutta, heijastaen lentoliikenteen kaltaisia turvallisuusjärjestelmiä.
Tekoäly ja parannettu turvallisuus sydänkirurgian tulevaisuudessa
Hyppää kohtaan
- Sydänkirurgian tulevaisuuden suuntaukset
- Tekoäly kirurgisen turvallisuuden tukena
- Haasteet kirurgisessa koulutuksessa
- Teknologia ja simulaatiokoulutus
- Toimenpiteiden toistettavuuden parantaminen
- Koko transkriptio
Sydänkirurgian tulevaisuuden suuntaukset
Lääketieteen tohtori Francesco Maisano on pohtinut sydänkirurgian tulevaisuutta yli 15 vuoden ajan. Hän nostaa kolmilippuvalvotautien (tricuspid valve disease) merkittäväksi tutkimuskohteeksi. Maisanon mukaan tälle sairaudelle odottaa vähintään kymmenen vuoden intensiivinen tutkimusjakso. Hänen näkemyksensä ulottuu yksittäisistä sairauksista uusien kirurgisten työkalujen ja teknologioiden kehittämiseen.
Näiden innovaatioiden käytännön soveltaminen tuo merkittäviä haasteita. Maisano mainitsee diagnostisen kuvantamisen, koulutuksen ja oikeanlaisen kliinisen ympäristön luomisen keskeisimpiin esteisiin. Hän huomauttaa, että vaikka leikkaussalit ovat kehittyneet hybriditiloiksi, kirurgian opetusmenetelmät eivät ole muuttuneet vuosisatoihin.
Tekoäly kirurgisen turvallisuuden tukena
Lääketieteen tohtori Francesco Maisano uskoo vahvasti, että seuraavan vuosikymmenen määrittelee ihmisen ja koneen välinen vuorovaikutus. Tekoäly on jo hiljalleen vakiinnuttanut asemansa alalla. Tästä teknologiasta tulee yhä näkyvämpi tekijä monimutkaisten sydänleikkausten turvallisuuden parantamisessa.
Tekoäly ohjaa kirurgisia toimenpiteitä ja tarjoaa reaaliaikaista laadunvalvontaa. Maisano vertaa tilannetta suoraan ilmailualaan. Siinä useat valvontamekanismit auttavat lentäjiä turvallisuuden ja protokollan noudattamisessa. Sydänkirurgi sen sijaan jää usein leikkaussaliin yksin kriittisten päätösten eteen.
Haasteet kirurgisessa koulutuksessa
Keskeinen teema Maisanon esityksessä on kirurgisen koulutuksen vanhentunut malli. Hän toteaa, että kirurgien opetusmetodit ovat pysyneet lähes muuttumattomina 200 vuoteen. Perinteinen lähestymistapa on riittämätön nykyaikaisille, teknologiavetoisille toimenpiteille.
Leikkauksen lopputulos riippuu tällä hetkellä voimakkaasti yksittäisen kirurgin osaamisesta. Maisano varoittaa, että jopa asiantunteva kirurgi voi olla huonossa vireessä ulkoisten tekijöiden vuoksi. Tämä luontainen vaihtelu korostaa systemaattisten muutosten kiireellistä tarvetta täydentämään ihmisten taitoja teknologisella tuella.
Teknologia ja simulaatiokoulutus
Lääketieteen tohtori Francesco Maisano korostaa edistyneiden kirurgisten simulaattoreiden kriittistä tarvetta. Hän kertoo omasta koulutuksestaan, joka sisälsi satoja kokeita ennen ihmispotilaiden leikkaamista. Laajaa esivalmennuskäytäntöä ei usein ole nykyisten kirurgien koulutettaville tarjolla.
Nykypäivän koulutettavien on usein hypättävä suoraan ihmiskehojen leikkaamiseen. Maisano pitää tätä erittäin vaikeana ja mahdollisesti turvattomana siirtymävaiheena. Korkealaatuisten simulaattoreiden kehittäminen on välttämätöntä koulutuskuilun ylittämiseksi. Nämä työkalut mahdollistavat kirurgien uusien tekniikoiden hallitsemisen riskittömässä ympäristössä.
Toimenpiteiden toistettavuuden parantaminen
Maisanon tuleva työ keskittyy turvallisuuteen ja tehokkuuteen, ei pelkästään uusiin laitteisiin. Hänen tavoitteenaan on parantaa olemassa olevien edistyneiden toimenpiteiden turvallisuusprofiilia ja toistettavuutta. Nämä tekniikat kehitettiin usein erittäin erikoistuneissa, ihanteellisissa olosuhteissa.
Maisano ajaa standardoitujen käytäntöjen ja vianmääritysprotokollien kehittämistä. Järjestelmällinen lähestymistapa auttaa varmistamaan, että jokainen potilas saa turvallisen ja tehokkaan hoidon riippumatta kirurgista tai sairaalasta. Nykyaikaisimman teknologian hyödyntäminen on avainasemassa tasaisen korkealaatuisen hoidon saavuttamisessa.
Koko transkriptio
Lääketieteen tohtori Francesco Maisano: Olen puhunut sydänkirurgian tulevaisuudesta viimeiset 15 vuotta. Tajusin, että tulevaisuus on aina olemassa, eikö niin? Avoimia kysymyksiä on aina. Puhuimme juuri kolmilippuvalvon vajaatoiminnasta (tricuspid regurgitation). Kolmilippuvalvotaudit (tricuspid valve disease) odottavat vielä kirjoitettavaksi. Meillä on vähintään kymmenen vuoden tutkimus kolmilippuvalvotaudeista.
Erityisten sairauksien lisäksi näkemykseni on seuraava. Olen käyttänyt aikani, ponnisteluni ja tieteellisen keskittymiseni uusien työkalujen kehittämiseen. Olen kehittänyt useita erilaisia tekniikoita ja teknologioita. Kiinnostuksen kohteeni on näiden teknologioiden soveltaminen ja implementointi käytännössä. Ja näen haasteet – diagnostisen kuvantamisen haasteet, koulutuksen haasteet, oikeanlaisen ympäristön luomisen haasteet.
Kuvitelkaa, että olemme innovoineet lääketieteellisiä laitteita. Olemme innovoineet leikkaussaleissamme. Työskentelemme nykyään hybridisaleissa. Olemme innovoineet diagnostista kuvantamistamme. Mutta opetamme edelleen samalla tavalla kuin 200 vuotta sitten. Yksi tulevaisuuden aihe on siis koulutus. Se saattaa vaikuttaa tylsältä käsitteeltä. Saattaisit odottaa jotain ennemminkin tieteisfiktiota muistuttavaa. Mutta teknologiaa hyödyntävä koulutus tulee olemaan yksi suuntauksista.
Lääketieteen tohtori Francesco Maisano: Ja kaiken kaikkiaan uskon vahvasti, että seuraavan kymmenen vuoden aikana näemme vuorovaikutuksen ihmisten ja koneiden välillä. Näemme tekoälyn saapuvan ammattiimme, aluksi hyvin pehmeällä tavalla. Meillä on se jo – emme tajua sitä, mutta meillä on se. Yhä enemmän siitä tulee olemaan vuorovaikutusta ihmisten ja koneiden välillä.
Toimenpiteiden turvallisuusprofiilin parantamiseksi, toimenpiteiden ohjaamiseksi, laadunvalvonnan ja -tarkastusten tekemiseksi. Uskoin todella, että tarvitsemme saman teknologiatason kuin ilmailussa, jossa meillä on lukuisia valvontamekanismeja, jotka auttavat lentäjiä lentämään turvallisesti ja noudattamaan sääntöjä.
Silti tänäkin päivänä, jos menet leikkaussaliin, lentäjä, operaattori, jää melkein yksin. Kirurgia ympäröivät ihmiset, mutta loppujen lopuksi kirurgi on yksin. Toimenpiteen laadusta päättää hyvin pitkälti operaattorin asiantuntemus.
Mutta olkaa hyvin varovaisia, sillä jopa asiantunteva operaattori voi kokea päivän, jolloin asiantunteva kirurgi ei ole täysissä voimissaan muiden ongelmien vuoksi. Turvallisuustason nostaminen, tekoälyn ja koneiden lisääminen operaattoreiden ympärille, tulee olemaan johtava suuntaus tulevaisuudessa. Ja toistan, niin tulee käymään.
Ponnosteluni suuntautuu täysin toimenpiteiden turvallisuuteen ja tehokkuuteen uusien laitteiden tai suuntausten sijaan. Haluan parantaa erikoistuneissa olosuhteissa kehittämiemme menetelmien turvallisuusprofiilia ja toistettavuutta.
Minulla oli hyvin paljon onnea oppia nämä toimenpiteet tekemällä satoja kokeita ennen kuin siirryin ihmisiin. Nyt tämä ei ole mahdollista niille, jotka aloittavat kirurgisen koulutuksen tänään. Heidän on hypättävä välittömästi ihmiskehojen leikkaamiseen. Ja tämä on erittäin vaikeaa.
Joten meidän on kehitettävä simulaattoreita. Meidän on kehitettävä standardikäytäntöjä. Ja meidän on kehitettävä vianmääritysmenettelyitä, jotta voimme tarjota potilaillemme turvallisempia toimenpiteitä. Lopulta sovellamme modernimpia teknologioita.