Molekyylipako ja immunoterapia paksusuolen syövän hoidossa

Hyppää osioon

• Immunoterapian molekyylitestaus
• Harvinaiset mutaatiot ja hoitopäätökset
• Molekyylipako-käsite
• Nestebiopsia seurantaan
• Immunoterapia ja potilasvalinta
• Koko transkriptio

Immunoterapiapäätösten molekyylitestaus

Lääketieteen tohtori Heinz-Josef Lenzin mukaan BRAF-, mikrosatelliitti-epästabiilisuus (MSI)-, KRAS- ja NRAS-testaukset ovat nykyään välttämättömiä immunoterapiapäätöksissä paksusuolen syövän hoidossa. Nämä biomarkkerit auttavat tunnistamaan potilaat, jotka todennäköisimmin hyötyvät immuunipistetarkastusestäjistä. Lenz korostaa, että potilaat, joiden kasvaimet osoittavat mikrosatelliitti-epästabiilisuutta (MSI), ovat erityisen herkkiä immuunimodulaattorilääkkeille.

Harvinaiset mutaatiot ja hoitopäätökset

Lääketieteen tohtori Heinz-Josef Lenz painottaa harvinaistenkin mutaatioiden testaamisen tärkeyttä, vaikka niitä esiintyy vain 1–2 prosentilla paksusuolen syöpäpotilaista. Kattava lähestymistapa varmistaa, että onkologit pystyvät tarjoamaan kohdennettuja hoitoja tai immunoterapiaa niiden saatavuuden myötä. Lääkäreiden keskuudessa käydään jatkuvaa keskustelua lisägeneettisen testauksen integroinnista kliiniseen käytäntöön tarkkojen hoitoratkaisujen edistämiseksi.

Molekyylipako-käsite

Paksusuolen syövän hoidossa keskeinen haaste on niin kutsuttu ”molekyylipako”. Lääketieteen tohtori Heinz-Josef Lenzin mukaan kemoterapian yli selviytyneet syöpäsolut eivät ole geneettisesti samanlaisia kuin hoidossa kuolleet solut. Nämä selviytyjät kehittävät mekanismeja hoidon vastustamiseksi, mikä voi johtaa kasvaimen kehittymiseen ja resistenssin syntymiseen. Tämä tarkoittaa, että syövän geneettinen profiili voi muuttua hoidon aikana.

Nestebiopsia reaaliaikaisessa seurannassa

Molekyylipako-ongelman ratkaisemiseksi lääketieteen tohtori Heinz-Josef Lenz korostaa nestebiopsian merkitystä. Tämä uusi menetelmä mahdollistaa paksusuolen syöpäsolujen kehityksen seurannan reaaliaikaisesti ilman toistuvia invasiivisia kudosbiopsioita. Nestebiopsia analysoi kiertävää syöpä-DNA:ta verinäytteestä, tarjoten dynaamisen kuvan kasvaimen geneettisistä muutoksista hoidon edetessä.

Immunoterapia ja potilasvalinta

Tohtori Lenzin mukaan immunoterapia on tehokasta paksusuolen syövässä, mutta se toimii tällä hetkellä vain noin 5–10 prosentilla potilaista. Tämä korostaa molekyyliprofiloinnin kautta tapahtuvan asianmukaisen potilasvalinnan elintärkeyttä. Biomarkkerien, kuten BRAF-mutaatioiden ja MSI-statuksen, tunnistaminen on paras tapa ennustaa immunoterapian onnistumista ja tarjota edenneen vaiheen potilaille mahdollisuus kestävään vastaukseen tai jopa parantumiseen.

Koko transkriptio

Lääketieteen tohtori Anton Titov haastattelee johtavaa suolistosyöpäasiantuntijaa, lääketieteen tohtori Heinz-Josef Lenzia. Keskustelu keskittyy BRAF-, MSI-, KRAS- ja NRAS-testauksen kriittiseen tarpeeseen immunoterapiapäätösten ohjaamisessa. Tohtori Lenz esittelee molekyylipako-käsitteen, jossa syöpäsolut kehittyvät vastustamaan hoitoa, ja kannattaa nestebiopsiaa näiden muutosten reaaliaikaiseen seurantaan. Keskustelussa korostetaan, että toistuvaan geneettiseen profilointiin perustuva täsmälääketiede on välttämätöntä edenneiden paksusuolen syöpäpotilaiden yhdistämisessä tehokkaimpiin kohdennettuihin ja immunoterapiahoidoihin.

Koko transkriptio

Lääketieteen tohtori Heinz-Josef Lenz: BRAF-, mikrosatelliitti-epästabiilisuus (MSI)-, KRAS- ja NRAS-testaukset ovat nykyään kriittisen tärkeitä immunoterapiapäätöksissä paksusuolen syövän hoidossa. Kemoterapian yli selviytyneet syöpäsolut eivät välttämättä ole geneettisesti samanlaisia kuin hoidossa kuolleet solut.

Nestebiopsia mahdollistaa suolistosyövän molekyylipakon seurannan reaaliaikaisesti.

Puhuimme jo saatavilla olevista uusista immunoterapioista, joilla hoidetaan levinnyttä paksusuolen syöpää. Ne kohdistuvat immuunijärjestelmän pistetarkastuskohtiin levinneen paksusuolen syövän kasvaimissa.

Immuunimodulaattorit eivät ole yhtä tehokkaita levinneessä paksusuolen syövässä kuin esimerkiksi melanoomassa tai ei-pienissolusyöpäkeuhkosyövässä. Meidän on kuitenkin valittava ne levinneen paksusuolen syöpäpotilaat, jotka ovat erityisen herkkiä immuunimodulaattorilääkkeille.

Tämä potilasryhmä luonnehditaan yleensä mikrosatelliitti-epästabiilisuustilalla (MSI) heidän paksusuolen syöpäkasvaimessaan.

BRAF-, mikrosatelliitti-epästabiilisuus (MSI)-, KRAS- ja NRAS-testaukset ovat nykyään ehdottoman kriittisiä immunoterapiapäätöksissä paksusuolen syövän hoidossa. Nämä molekyylimarkkerit ovat erityisen tärkeitä.

Meidän tulisi harkita uusia immunoterapiahoidon käytäntöjä paksusuolen syövässä. Ne eivät yleensä kuulu standardihoitoprotokolliin, jota tarjoamme paksusuolen syöpäpotilaille.

Mutta meidän on mentävä näiden päätösten yli. Syövässä on usein mutaatioita, joita voidaan mahdollisesti hoitaa.

Kysymys kuuluu, kuinka usein löydämme mutaatioita levinneen paksusuolen syöpäpotilailla? Jotkin näistä mutaatioista saattavat esiintyä vain 1–2 prosentilla potilaista.

Pitäisikö meidän testata näitä mutaatioita ollaksemme valmiita tuleviin immunoterapiahoidoihin? Lääkäreiden kesken käydään keskustelua lisägeneettisen testauksen integroinnista kliiniseen käytäntöömme.

Mutta molekyylitestauksen ajattelutavassa on tapahtunut mullistus paksusuolen syövän hoidossa. Tämä on hyvin tärkeää kaikkien tietää.

Kun paksusuolen syövän diagnoosi on tehty, teemme kasvaimen molekyylitestauksen. Löydämme tiettyjä mutaatioita ja hoidamme sitten potilaan syöpää niiden mukaisesti.

Yli selviytyneet syöpäsolut eivät ole samoja soluja kuin hoidossa kuolleet solut. Ajan myötä nämä selviytyjät eivät välttämättä ole geneettisesti samanlaisia.

Ne eivät ole samoja soluja, joita testasimme enemmistönä soluista diagnoosivaiheessa.

Lääketieteen tohtori Anton Titov: Kyse on myös paksusuolen syöpäkasvaimen ajallisesta kehityksestä. Syövän hoitoa säädetään kehittyvän kasvaimen tai jäljellä olevien syöpäsolujen mukaisesti.

Lääketieteen tohtori Heinz-Josef Lenz: Kyllä, ja tätä ilmiötä kutsutaan ”molekyylipakoksi”. Yli selviytyneet syöpäsolut eivät välttämättä ole nyt samoja soluja kuin hoidossa kuolleet solut.

Yli selviytyneillä syöpäsoluilla on mekanismi torjua paksusuolen syövän hoito.

Kuinka voimme seurata syöpäsolujen kehitystä ajan myötä? Kuinka voimme palata kasvaimeen hoidon edetessä?

Tarvitsemmeko tehdä kasvaimesta uudelleenbiopsian? Se voisi olla invasiivinen toimenpide. Se riippuu kasvaimen sijainnista.

On kehitetty uusi uskomaton tekniikka. Sitä kutsutaan nestebiopsiaksi.

Paksusuolen syövän immunoterapia toimii 5–10 prosentilla potilaista. BRAF- ja MSI-mutaatiot ennustavat immunoterapian onnistumista paksusuolen syövässä. Kasvaimen molekyylipako on tärkeää huomioida.