Ikääntymistä vastaan taistelevan tutkimuksen ja pitkäikäisyystieteen uudet rintamajat

Hyppää osioon

• Nykyisten ikääntymisen vastaisten lääkkeiden tuolla puolen
• Senolyyttiset lääkkeet kohdistuvat senseessentteihin soluihin
• Nuoren veren siirrot ja nuorennusvaikutus
• Solutasoisen ohjelmoinnin mahdollisuudet
• Tulevat läpimurrot ikääntymistutkimuksessa
• Koko tekstitys

Nykyisten ikääntymisen vastaisten lääkkeiden tuolla puolen

Lääketieteen tohtori Steven Austadin mukaan ikääntymistä vastaan suunnatun tutkimuksen tulevaisuus etenee nykyisistä yhdisteistä eteenpäin. Hän korostaa, että vaikka rapamysiini ja metformiini ovat tunnettuja lääkkeitä, ne eivät ole täydellisiä. Rapamysiini on hänen sanojensa mukaan ”likainen kohde”, joka vaikuttaa myös joihinkin tahattomiin solutason prosesseihin. Austad odottaa olemassa olevien lääkkeiden tarkemmin hiotun ja tehokkaampien versioiden kehittymistä. Tämä farmakologinen kehitys on alan keskeinen lähitulevaisuuden suunta.

Senolyyttiset lääkkeet kohdistuvat senseessentteihin soluihin

Uusi merkittävä ikääntymistä vastaan suunnattujen hoitojen luokka on senolyyttiset lääkkeet. Lääketieteen tohtori Steven Austad kuvailee näitä yhdisteitä kiehtoviksi. Niiden ensisijainen toimintamekanismi perustuu senseessenttien solujen valikoivaan tuhoamiseen. Senseessentit solut ovat ikääntyneitä, toimintahäiriöisiä soluja, jotka kertyvät iän myötä ja edistävät tulehdusta sekä kudosten rappeutumista. Näiden ”zombisoluiden” poistaminen on vahva strategia terveyden ylläpitämiseksi. Lääketieteen tohtori Anton Titov pitää tätä lähestymistapaa merkittävänä edistysaskeleena keskustellessaan aiheesta tohtori Austadin kanssa.

Nuoren veren siirrot ja nuorennusvaikutus

Nuoren veren siirtoihin liittyvä tutkimus edustaa vallankumouksellista uutta rintamaa. Lääketieteen tohtori Steven Austad viittaa laajaan hiirikokeisiin, jotka osoittavat nuorennusvaikutuksia. Nuoren veren siirtäminen vanhoihin eläimiin on tuottanut huomattavia ikääntymistä vastaan taistelevia vaikutuksia. Tarkkoja mekanismeja tämän nuorennuksen takana ei vielä täysin ymmärretä. Tohtori Austad arvelee, että avain voi olla nuoressa veressä olevien spesifisten nuorennusaineiden tunnistamisessa. Lopullinen tavoite voisi olla lääkkeen kehittäminen, joka matkii näitä vaikutuksia ja poistaa tarpeen verensiirroille.

Solutasoisen ohjelmoinnin mahdollisuudet

Solutasoisen ohjelmoinnin avulla avautuu toisenlaisia mahdollisuuksia ikääntymistä vastaan taisteluun. Nykyään tutkijat pystyvät ottamaan aikuissolun ja palauttamaan sen alkio-solun tilaan. Tämä saavutetaan aktivoimalla tietty joukko geenejä. Lääketieteen tohtori Steven Austad ehdottaa, että tulevaisuudessa nämä geenit voidaan aktivoida osittain uudelleen. Tällainen osittainen ohjelmointi voisi nuorentaa soluja aiheuttamatta niiden identiteetin menetystä. Tekniikka voisi tarjota tehokkaan menetelmän solutasoisen ikääntymisen kääntämiseksi koko kehossa.

Tulevat läpimurrot ikääntymistutkimuksessa

Jännittävimmät kehitysaskeleet saattavat olla vielä näkymättömissä. Lääketieteen tohtori Steven Austad korostaa ikääntymistutkimuksen nykyistä tulvaa. Tämä valtava tieteellinen ponnistelu todennäköisesti tuottaa täysin odottamattomia löydöksiä. Hän toivoo, että keskustelu ei viidenkymmenen vuoden kuluttua ole sama, mikä viittaa nopeaan etenemiseen. Lääketieteen tohtori Anton Titov ja tohtori Austad ovat samaa mieltä siitä, että tämä on erittäin jännittävä aika alalla. Seuraava vuosikymmen lupaa muuttaa perusteellisesti lähestymistapamme ikääntymiseen ja pitkäikäisyyteen.

Koko tekstitys

Lääketieteen tohtori Anton Titov: Professori Austad, mikä on ikääntymistä vastaan taistelevan tutkimuksen tulevaisuus? Mitkä ovat lupaavimmat suunnat, jotka näet vuosikymmenten kokemuksellasi? Mistä puhumme seuraavien viidenkymmenen vuoden aikana? Puhuisimmeko samoista asioista – metformiini, rapamysiini, kalorirajoitus? Vai ilmestyisikö ja nousisiko jokin täysin uusi suunta erittäin lupaavaksi?

Lääketieteen tohtori Steven Austad: Toivon, että emme puhu samasta asiasta viidenkymmenen vuoden kuluttua, koska se tarkoittaisi, että tiede hidastuisi. Mielestäni on monia lupaavia asioita. Ensinnäkin luulen, että tiedämme, mitä rapamysiini tekee. Tiedämme, mitä se tekee solunsisäisesti. Mutta se on eräänlainen likainen kohde. Rapamysiini kohdistuu joihinkin asioihin, joihin emme haluaisi sen kohdistuvan.

Kehitämme yhä enemmän ja parempia versioita näistä lääkkeistä, yhä enemmän ja parempia versioita metformiinistä, yhä enemmän ja parempia versioita rapamysiinistä. Mutta on olemassa myös kokonaan uusia edistysaskelia.

Senolyytit ovat uusia lääkkeitä, jotka näyttävät tuhoavan näitä senseessenttejä soluja. On kiehtovia asioita verenvaihdoissa. Tiedämme paljon hiirikokeista, että nuoren veren siirtämisellä vanhoihin eläimiin on joitain nuorennusvaikutuksia. Emmekä tiedä tarkalleen, miten se toimii tai mikä on sen perusta.

Mutta odotan, että selvitämme sen. Saattaa olla, että ihmisten pysyminen nuorina johtuu satunnaisesta jonkin kemikaalin infuusiosta. Todennäköisesti voisimme jopa keksiä, miten valmistaa lääke. Joten tällainen nuoren veren työskentely avaa mielestäni kokonaan uuden mahdollisuuksien laatikon.

Toinen asia, joka avaa mahdollisuuksien laatikon, on solujemme ohjelmointi uudelleen. Tiedämme, kuinka aikuissolu muutetaan takaisin periaatteessa alkio-soluksi. Se tehdään aktivoimalla tiettyjä geenejä.

Tulee olemaan tapoja aktivoida tai aktivoida uudelleen osittain näitä geenejä, mikä saattaa olla nuorentavaa, kuten osa nuoren veren asioista. Mielestäni nämä ovat muutamia asioita, jotka kehittyvät merkittävästi seuraavien viidenkymmenen vuoden aikana.

Mutta arvaukseni on, että ne asiat, jotka eivät edes ole näkyvissämme, tulevat ikääntymistutkimuksen vyörystä, jota on alettu tehdä.

Lääketieteen tohtori Anton Titov: Professori Austad, se on jännittävä suunta, jossa on monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia.