Syöpäpotilaiden hedelmällisyyden säilytysmenetelmien vertailu: Munasolun, alkion ja munasarjakudoksen jäädytykset

Sisällysluettelo

• Johdanto: Hedelmällisyyden säilyttämisen merkitys syöpäpotilaille
• Tutkimuksen menetelmät
• Yksityiskohtaiset tulokset: Raskaus-, synnytys- ja keskenmenoprosentit
• Löydösten merkitys potilaille
• Tutkimuksen rajoitukset
• Potilaille suunnatut suositukset
• Lähde

Johdanto: Hedelmällisyyden säilyttämisen merkitys syöpäpotilaille

Hedelmällisyyden säilyttämisestä on tullut elämänlaatua koskeva keskeinen kysymys syöpää selvinneille, jotka haluavat saada lapsia. Syöpähoidot ovat parantuneet dramaattisesti viime vuosikymmeninä, ja yhä useammat selviytyvät sairaudestaan, mutta kokevat hoidon pitkäaikaisvaikutuksia, kuten hedelmättömyyttä. Nykyään yli puolet Englannissa syöpädiagnoosin saaneista elää vähintään 10 vuotta – kaksinkertainen parannus 1980-luvun tasoon verrattuna.

Syöpähoidon aiheuttama hedelmättömyys voi johtaa masennukseen, ahdistukseen ja elämänlaadun heikkenemiseen. Nykyiset lääketieteelliset suositukset kehottavat tarjoamaan naisille erikoistunutta hedelmällisyysneuvontaa ja säilytysvaihtoehtoja ennen syöpähoidon aloittamista. Menetelmän valintaan vaikuttavat potilaan ikä, syöpätyyppi, ennuste, munasarjavara, hoitosuunnitelma sekä käytettävissä oleva aika ennen hoidon alkamista.

Tämä tutkimus keskittyy erityisesti tietämysaukkoon: mikä kolmesta pääasiallisesta hedelmällisyyden säilytysmenetelmästä – munasolujen jäädytyksestä (oosyyttien kryopreservointi), alkioiden jäädytyksestä (embryon kryopreservointi) tai munasarjakudoksen jäädytyksestä (munasarjakudoksen kryopreservointi) – tarjoaa parhaat mahdollisuudet raskauden saavuttamiseen ja elävään synnytykseen potilaille, jotka haluavat myöhemmin perustaa perheen.

Tutkimuksen menetelmät

Tutkijat suorittivat systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin noudattaen PRISMA-ohjeita. He etsivät kolmesta suuresta lääketieteellisestä tietokannasta – Embase, Medline ja Web of Science – ja tunnistivat aluksi 5 308 tutkimusta. 1 270 kopiota poistettiin, jolloin 4 038 yksilöllistä kohdetta jäi arvioitavaksi.

Sisällytyskriteerit olivat tarkat. Tutkimukseen otettiin mukaan vain naisia, jotka olivat alttiita hedelmättömyydelle gonadotoksisen hoidon vuoksi, olivat käyttäneet yhtä kolmesta kryopreservointimenetelmästä ja joilla oli dokumentoitu seuranta lisääntymistuloksineen. Kaikkien tutkimusten tuli perustua alkuperäiseen dataan.

Tutkimukset, joissa raskautta yritettiin muilla menetelmillä (kuten tuoreilla IVF-kierroilla, munasolunluovutuksella tai luonnollisella hedelmöityksellä), jätettiin pois. Myös konservatiiviset leikkaukset, munasarjojen supistamiset, in vitro -kypsytetyt munasolut, sijaissynnytykset ja sukupuolenvaihdokseen liittyvä säilytys suljettiin pois.

Perusteellisen seulonnan jälkeen 38 tutkimusta täytti kaikki kriteerit ja analysoitiin yksityiskohtaisesti. Nämä edustivat sekä retrospektiivisiä että prospektiivisia observaatiotutkimuksia. Laadunarviointi Newcastle-Ottawa-asteikolla osoitti, että 21 tutkimusta oli hyvää, 10 kohtalaista ja 8 heikkoa laatua.

Tutkijat keräsivät kattavat tiedot jokaisesta tutkimuksesta, mukaan lukien osallistujamäärät, keski-iät, säilytysmenetelmät, syöpädiagnoosit, aiempi hoitoaltistus, säilytysmateriaalin käyttöön palaamiset, siirtojen määrät sekä raskaus-, synnytys- ja keskenmenoprosentit.

Yksityiskohtaiset tulokset: Raskaus-, synnytys- ja keskenmenoprosentit

Analyysi sisälsi dataa 170 naisesta, jotka käyttivät jäädytettyjä munasoluja (178 siirtoa), ja 75 naisesta, jotka käyttivät jäädytettyjä alkioita (102 siirtoa). Munasarjakudoksen säilytyksessä 550 transplantointia edusti leikkausten määrää, ei yksittäisiä kudospaloja, sillä joillakin naisilla tehtiin useita leikkauksia kuukautisten palauttamiseksi.

Kliiniset raskausprosentit: Munasolujäädytyksellä raskausprosentti oli 34,9 %, alkiojäädytyksellä 49,0 % ja munasarjakudoksen jäädytyksellä 43,8 %. Tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä ei havaittu.

Elävän synnytyksen prosentit: Munasolujäädytyksellä synnytysprosentti oli 25,8 %, alkiojäädytyksellä 35,3 % ja munasarjakudoksen jäädytyksellä 32,3 %. Erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

Keskenmenoprosentit: Munasolujäädytyksellä keskenmenoprosentti oli 9,2 %, alkiojäädytyksellä 16,9 % ja munasarjakudoksen jäädytyksellä 7,5 %. Munasarjakudoksen säilytyksellä havaittiin merkitsevästi vähemmän keskenmenoja verrattuna alkiojäädytykseen.

Heterogeenisyystestit osoittivat johdonmukaisuutta munasolu- ja alkiojäädytystutkimuksissa, mutta vaihtelua munasarjakudostutkimuksissa, mikä odotettavissa uudemman tekniikan ja käytäntöjen erojen vuoksi.

Löydösten merkitys potilaille

Tutkimus tarjoaa näyttöön perustuvaa tietoa syöpäpotilaille hedelmällisyyden säilyttämisestä. Keskeisin löydös on, että kaikki kolme menetelmää tarjoavat samankaltaiset menestymismahdollisuudet raskauden saavuttamisessa ja elävissä synnytyksissä, joten potilaat voivat valita henkilökohtaisten olosuhteiden perusteella.

Potilaille, jotka eivät voi viivyttää syöpähoitoa, munasarjakudoksen säilytys on arvokas vaihtoehto, koska se ei vaadi munasarjojen stimulointia ja voidaan tehdä välittömästi. Menetelmä ei myöskään vaadi miestä tai siemenenluovuttajaa, vaan säilyttää lisääntymisautonomian.

Merkitsevästi alhaisempi keskenmenoriski munasarjakudoksen säilytyksellä (7,5 % vs. 16,9 % alkiojäädytyksessä) on tärkeä huomioon otettava seikka, erityisesti potilaille, joilla on aiempaa keskenmenokokemusta tai huolia riskistä.

Nuorille tytöille, jotka eivät ole saavuttaneet murrosikää, munasarjakudoksen säilytys on ainoa vaihtoehto, sillä munasolu- ja alkiojäädytys edellyttävät kypsää lisääntymisjärjestelmää. Tutkimus vahvistaa menetelmän tarjoavan hedelmällisyysmahdollisuuksia lastensyöpäpotilaille.

Munasarjakudoksen säilytyksen mahdollistama luonnollinen hedelmöitys (ilman IVF:ää) tarjoaa emotionaalisia ja taloudellisia etuja, mahdollisesti vähentäen merkittäviä hedelmällisyyshoitokustannuksia.

Tutkimuksen rajoitukset

Tutkimuksessa on useita rajoituksia. Merkittävin on alhainen käyttöaste: vain 5 % munasolujen, 10 % alkioiden ja 6,7 % munasarjakudoksen säilyttäneistä palasi käyttämään materiaaliaan. Tulokset perustuvat siis pieneen osaan potilaista.

Alhaiseen paluuasteeseen vaikuttavat mm. huoli hedelmöitysprosenteista ja ennenaikaisista synnytyksistä, sekä tietyt lääkitykset (kuten tamoksifeeni), jotka voivat kantaa riskejä raskauden aikana.

Tutkimuksissa oli metodologista vaihtelua, erityisesti munasarjakudoksen säilytyksessä, mikä voi vaikuttaa tuloksiin. Analyysi ei myöskään voinut ottaa huomioon kaikkia syöpätyyppejä tai aiempaa hoitoaltistusta.

Toinen tärkeä huomioitava seikka on syöpäsolujen takaisinjohdon riski munasarjakudoksen transplantoinnissa, erityisesti helposti metastasoiville syöville. Tämä riski on arvioitava potilaskohtaisesti.

Tutkimus ei erotellut kontrolloituja ja satunnaisaloitteisia munasarjojen stimulointiprotokollia, vaikka niiden välillä saattaa olla pieniä eroja tuloksissa.

Potilaille suunnatut suositukset

Syöpähoitoa kohtaavien potilaiden tulisi harkita seuraavia suosituksia:

1. Keskustele kaikista vaihtoehdoista hedelmällisyysasiantuntijan kanssa ennen hoidon aloittamista. Henkilökohtaiset olosuhteet ohjaavat valintaa.
2. Harkitse aika-rajoitteita. Jos hoitoa ei voi viivyttää, munasarjakudoksen säilytys saattaa olla paras vaihtoehto.
3. Ajattele tulevaa perhesuunnittelua. Munasolu- tai munasarjakudoksen jäädytykset säilyttävät enemmän autonomiaa kuin alkion jäädytykset.
4. Kysy keskenmenoriskeistä. Alhaisempi riski munasarjakudoksen säilytyksessä saattaa vaikuttaa päätökseesi.
5. Tiedustele kokeellista statusta. Munasarjakudoksen säilytys on joillain alueilla edelleen kokeellinen, mikä voi vaikuttaa saatavuuteen ja kustannuksiin.
6. Harkitse pitkän aikavälin ajoitusta. Hoidon seuranta voi vaikuttaa siihen, milloin raskauden voi yrittää.

Potilaiden tulisi myös tiedustella lääkintätiimiltään:

• Keskuksen kokemus eri menetelmistä
• Menestysprosentit oman syöpätyypin ja iän mukaan
• Mahdolliset lisäriskivät
• Taloudelliset näkökohdat ja vakuutuskattavuus
• Pitkän aikavälin varastointivaihtoehdot

Lähde

Alkuperäisen artikkelin otsikko: "Hedelmällisyyden säilyttämisen tulosten vertailu potilailla, jotka jäädyttivät munasoluja, alkioita tai munasarjakudosta lääketieteellisistä syistä: systemaattinen katsaus ja meta-analyysi"

Tekijät: Bríd Ní Dhonnabháin, M.Sc., Nagla Elfaki, MD., Kyra Fraser, M.Sc., Aviva Petrie, Ph.D., Benjamin P. Jones, M.R.C.O.G., Srdjan Saso, Ph.D., Paul J. Hardiman, Ph.D., ja Natalie Getreu, Ph.D.

Julkaisu: Fertility and Sterility, Volume 117, Issue 6, kesäkuu 2022, sivut 1266-1276

Huomio: Tämä artikkeli perustuu vertaisarvioituun tutkimukseen ja säilyttää alkuperäisen tutkimuksen kaikki numeeriset tiedot ja johtopäätökset.