Fetuskirurgia selkärankahalkion hoitoon 
 Milloin raskauden aikana suoritetaan fetuskirurgiaa? 
 Selkärankahalkion fetuskirurgia toteutetaan yleensä  raskauden 19.–26

Fetuskirurgia selkärankahalkion hoitoon Milloin raskauden aikana suoritetaan fetuskirurgiaa? Selkärankahalkion fetuskirurgia toteutetaan yleensä raskauden 19.–26

Can we help?

Fetaalikirurgian johtava asiantuntija, tohtori Yves Ville, MD, käsittelee selkärankahalkion leikkauksen hyötyjä ja riskejä. Hän esittää yksityiskohtaisesti selkäydinvamman kaksiosaisen hypoteesin. Tohtori Ville selittää, miten kohdunleikkaus suojaa altistunutta selkärankaa sikiövedeltä, mikä voi välttää tarpeen laajalle synnytyksen jälkeiselle leikkaukselle. Toimenpiteeseen liittyy kuitenkin riski ennenaikaisesta synnytyksestä, joka johtuu usein kalvon repeämisestä. Fetaaliendoskooppinen leikkaus suoritetaan optimaalisesti raskauden 20. ja 25. viikon välillä.

Sikiöleikkaus selkärankahalkiolle: Hyödyt, riskit ja ajoitus

Siirry osioon

Selkäydinvamman kaksiosainen vahinkomalli

Lääketieteen tohtori Yves Ville kuvailee sikiövaiheen selkärankahalkioleikkauksen taustalla olevaa kaksiosaista vahinkomallia. Ensimmäinen vaurio on synnynnäinen epämuodostuma, jossa selkäydin on paljastunut. Toinen vaurio johtuu suojattoman hermotkudoksen jatkuvasta altistumisesta sikiövedelle. Sikiövesi on kemiallisesti aggressiivista ja aiheuttaa lisävahinkoa paljaalle selkäydimelle. Tämä toissijainen vaurio pahentaa kokonaisvammaa ja heikentää lapsen hermostollista ennustetta.

Sikiöleikkauksen hyödyt selkärankahalkiolle

Sikiöleikkauksen päätavoite on suojata selkäydinvammaa sikiöveden haitallisilta vaikutuksilta. Lääketieteen tohtori Yves Ville selventää, että vian korjaaminen kohdussa voi estää tämän toissijaisen vaurion. Merkittävä etu on, että suuri osa vauvoista ei tarvitse laajaa uudelleenleikkausta syntymän jälkeen. Joissakin tapauksissa myöhemmin tarvitaan vain pientä toimenpidettä kiinnittyneen selkäydimen vuoksi. Tämä väliintulo tarjoaa konkreettisen edun perheille, jotka päättävät jatkaa raskautta.

Ennenaikaisen synnytyksen ja kalvon repeämisen riskit

Kaikkiin sikiöendoskooppisiin leikkauksiin liittyy merkittävä riski ennenaikaisesta sikiökalvon repeämisestä (preterm premature rupture of membranes, PPROM). Tämä komplikaatio voi johtaa huomattavaan ennenaikaisuuteen. Lääketieteen tohtori Yves Ville huomauttaa, että suhde on monimutkainen; kohtuullinen ennenaikaisuus saattaa itse asiassa lyhentää altistumisaikaa sikiövedelle. Äärimmäinen ennenaikaisuus on kuitenkin hengenvaarallista. Noin 15 % sikiöistä saa leikkauksesta selkeää hyötyä. Vastaavasti 5–10 % ei hyödy leikkauksesta, ja lopputulos voi jopa heiketä.

Optimaalinen ajoitus sikiöleikkaukselle

Sikiöleikkauksen ajoitus on ratkaisevan tärkeää sen onnistumisen ja turvallisuuden kannalta. Lääketieteen tohtori Yves Ville korostaa, että ihanteellinen ikkuna on raskauden puolivälissä, 20–25 viikon raskausiän välillä. Liian aikainen leikkaus lisää kalvon repeämisen kaltaisten komplikaatioiden riskiä. Liian myöhäinen leikkaus, yli 30 viikon jälkeen, tarjoaa vähän hyötyä, koska vaurio on usein peruuttamaton. Tuossa vaiheessa on yleensä parempi suunnitella synnytys ja toteuttaa leikkaus vasta syntymän jälkeen.

Leikkauksenjälkeinen raskaushoito ja synnytys

Lääketieteen tohtori Yves Ville korostaa endoskooppisen sikiöleikkauksen keskeistä etua avoleikkaukseen verrattuna: leikkauksenjälkeinen hoito. Endoskooppisen toimenpiteen jälkeen raskaushoito ei poikkea merkittävästi normaalista. Äidin ei tarvitse pysyä jatkuvasti sairaalassa, vaan voi usein palata kotiin. Lisäksi vaginaalinen synnytys on edelleen mahdollinen. Tämä on jyrkkä kontrasti avosikiöleikkaukseen, joka edellyttää aina keisarinleikkausta synnytyksessä, vaikka synnytys alkaisi hyvin aikaisessa vaiheessa.

Globaalit vaikutukset selkärankahalkion hoidossa

Lääketieteen tohtori Yves Ville käsittelee tämän vähiten invasiivisen lähestymistavan maailmanlaajuista merkitystä. Kehitysmaissa pääsy välittömään ja monimutkaiseen synnytyksenjälkeiseen leikkaukseen saattaa olla rajallista. Leikkauksen suorittaminen kohdussa tarkoittaa, että vauva voi syntyä missä tahansa, jopa syrjäisessä paikassa, ilman välitöntä riskiä. Tämä on ratkaisevan tärkeää alueilla, joilla ennen- ja jälkihoitoaikainen infektio on merkittävä huolenaihe. Sikiöleikkaus voisi tarjota elintärkeän hoitovaihtoehdon maailmanlaajuisesti.

Koko tekstitys

Lääketieteen tohtori Anton Titov: Selkärankahalkio voidaan todeta syntymättömissä lapsissa. Mainitsit jo osan siitä. Olet asiantuntija sikiökirurgiassa ja kohdun sisäisessä endoskooppisessa leikkauksessa. Sikiöleikkaus voidaan suorittaa syntymättömälle lapselle, jolla on selkärankahalkio. Kuten mainitsit, leikkaus ei poista selkärankahalkiota, mutta siitä huolimatta on olemassa perusteita sikiövaiheen leikkaukselle. Voisitko tiivistää endoskooppisen sikiöleikkauksen hyödyt ja riskit, kun selkärankahalkio todetaan ennen syntymää?

Lääketieteen tohtori Yves Ville: Kohdun sisäisen leikkauksen etu selkärankahalkion hoidossa on, että se ehkäisee epämuodostuman lisäksi sikiöveden aggressiivisen vaikutuksen paljastuneeseen selkäydimeen. Koska sikiön selkäydintä eivät suojaa luut eikä iho, sikiövesi on melko aggressiivista sille. Se pahentaa vammaa ja sen vaikutuksia.

Tätä kutsutaan kaksiosaiseksi vahinkomalliksi: toinen on epämuodostuma, toinen sikiöveden aggressiivisuus tai myrkyllisyys selkärankavammalle. Leikkauksella autat suojamalla selkärankavammaa. Monet näistä vauvoista eivät tarvitse uudelleenleikkausta syntymän jälkeen, tai joskus niillä on kiinnittynyt selkäydin, jolloin tarvitaan vain pieni toimenpide verrattuna koko selkärankahalkion korjaukseen.

Leikkauksen tarkoitus on siis ennen kaikkea estää sikiöveden aiheuttama sairastuvuus. Se on luultavasti syy, miksi kohdun sisäisen leikkauksen vaikutus ei ole niin suuri verrattuna synnytyksenjälkeiseen leikkaukseen, mutta se auttaa. Naisten, jotka haluavat jatkaa raskautta eivätkä harkitse keskeytystä, kohdalla tämä sikiöleikkaus voi olla hyödyllinen.

Haittapuolena on ennenaikaisuuden riski kalvon repeämisen vuoksi. Kuten kaikessa endoskooppisessa leikkauksessa, pääasiallinen riski liittyy ennenaikaisuuteen. Mutta ennenaikaisuus selkärankahalkion yhteydessä on monimutkainen asia. Äärimmäistä ennenaikaista synnytystä lukuun ottamatta, missä se on hengenvaarallista, kohtuullinen ennenaikaisuus saattaa olla jopa hyödyllistä, koska altistuminen sikiövedelle lyhenee.

Näiden välinen suhde ei ole täysin selvä, mutta periaatteessa halutaan jatkaa raskautta ja saada pieni etu, joka koskee noin 15 prosenttia sikiöistä kohdun sisäisen leikkauksen yhteydessä. Vastaavasti noin 5–10 prosenttia selkärankahalkiosikiöistä ei hyödy leikkauksesta, ja tilanne voi heiketä. Tasapaino on siis melko ohut.

Lääketieteen tohtori Anton Titov: Mikä on tyypillinen ajoitus selkärankahalkioleikkaukselle suhteessa raskauteen? Kuinka kauan leikkauksen jälkeen yleensä kestää ennen synnytystä?

Lääketieteen tohtori Yves Ville: Kaikessa sikiökirurgiassa on kaksi vaihetta. Liian aikainen leikkaus lisää komplikaatioiden, kuten kalvon repeämisen, riskiä. Sikiöendoskooppinen leikkaus tulisi suorittaa noin raskauden puolivälissä, 20–25 viikon raskausiän välillä. Se on oikea aika, ja sama pätee kaikkeen leikkaukseen.

Silloin kohtu sietää paremmin instrumenttien aggression, ja vammat eivät todennäköisesti ole vielä peruuttamattomia tai vaiheessa, jossa parannusta ei voida odottaa. Ei olisi järkevää leikata sikiötä esimerkiksi 30 viikon raskausiässä minkään sikiöleikkauksen yhteydessä. On parempi synnyttää vauva tai vauvat ja tehdä leikkaus syntymän jälkeen tai pelastaa ne esimerkiksi kaksosista toiseen -transfusiossa.

Tavoitteena on kantaa raskaus vielä noin kymmenen viikkoa, jotta sikiö saa hyvän kahden kuukauden kasvun kohdussa, kypsyy ja välttää altistumisen vammoille.

Lääketieteen tohtori Anton Titov: Eroaako raskaushoito kohdun leikkauksen ja sikiöleikkauksen jälkeen merkittävästi noina kymmenenä viikkona? Eli mikä on keskimäärin?

Lääketieteen tohtori Yves Ville: Ei, yleensä se on endoskooppisen leikkauksen etu avoleikkaukseen verrattuna. Avoleikkauksen jälkeen ainoa vaihtoehto on keisarinleikkaus, vaikka nainen joutuu synnytysvaiheeseen hyvin aikaisessa raskausiässä. Endoskooppisessa leikkauksessa hän voi synnyttää normaalisti tai vaginaalisesti milloin tahansa. Hoito ei myöskään poikkea.

Äidin ei tarvitse pysyä jatkuvasti sairaalassa, vaan voi olla kotona ja hoidattaa tavallista synnytyslääketieteellistä seurantaa. Sikiöendoskooppinen leikkaus on kertaluontoinen asia. Toisin kuin esimerkiksi palleaesteessä, jossa tukitaan henkitorvi, tällaisen lapsen ei tarvitse syntyä tietyissä olosuhteissa.

Lapsen on synnyttävä jossain, mieluiten pallon poistamisen jälkeen kohdussa tai vaaditaan, että pallo poistetaan synnytyksen yhteydessä erittäin kokeneen tiimin toimesta. Se on eri asia. Mutta selkärankahalkiovauva voi syntyä missä tahansa, jopa takapihalla, ilman ongelmia, mikä voi olla etu kehitysmaissa, koska tämä on maailmanlaajuinen ongelma.

Joissain maissa, joissa synnytyksenjälkeinen leikkaus altistaa ennen- ja jälkihoitoaikaiselle infektiolle, voi olla hyvä asia, että nämä vauvat leikataan ennen syntymäänsä. Se on erittäin tärkeä pointti.

Lääketieteen tohtori Anton Titov: Kiitos.