Tämä kattava katsaus osoittaa, että likinäköisyys (myopia) on saavuttanut maailmanlaajuisen epidemian mittasuhteet. Ennusteiden mukaan puolet maailman väestöstä kärsii siitä vuoteen 2050 mennessä. Vaikka perimällä on vaikutusta, ympäristötekijät kuten vähäinen ulkonaolo ja runsas lähityö edesauttavat merkittävästi taudin kehittymistä. Kaikista hoitomuodoista matala-annoksiset atropiinisilmätipat (0,01 %) osoittavat tehokkaimmat pitkäaikaisvaikutukset myopian etenemisen hidastamisessa minimaalisin sivuvaikutuksin. Lisääntynyt ulkonaolo puolestaan näyttää olevan vahvin suojavaikutus lasten myopian puhkeamista vastaan.

Myopian etenemisen ehkäisy: Kattava opas potilaille ja perheille

Sisällysluettelo

• Johdanto: Maailmanlaajuinen myopiaepidemia
• Tutkimusmenetelmät
• Myopian syyt: perintö ja ympäristö
• Ympäristötekijät: ulkonaolo ja lähityö
• Hoitovaihtoehdot myopian etenemisen hidastamiseksi
• Keskeiset johtopäätökset ja suositukset
• Tutkimuksen rajoitukset
• Lähdetiedot

Johdanto: Maailanlaajuinen myopiaepidemia

Likinäköisyys (myopia) on noussut yhdeksi maailman yleisimmistä näköongelmista. Sairaus ilmenee, kun silmä kasvaa liian pitkäksi etu-takasuunnassa, jolloin valo keskittyy verkkokalvon eteen eikä sen päälle. Tästä seuraa selkeä näkö lähelle mutta sumea näkö kauas.

Myopian esiintyvyys on kasvanut dramaattisesti viime vuosikymmeninä, erityisesti kehittyneissä maissa. Itä- ja Kaakkois-Aasiassa 80–90 % 17–18-vuotiaista on likinäköisiä. Länsimaissakin määrät ovat kasvaneet: 46 %:lla 25-vuotiaista on myopiaa verrattuna 15 %:iin 75-vuotiaista.

Ennusteiden mukaan vuoteen 2050 mennessä noin 4,8 miljardia ihmistä (49 % maailman väestöstä) sairastaa myopiaa, ja 938 miljoonaa (9,8 %) korkeaa asteetta. Tämä on merkittävä kansanterveysongelma, sillä korkea myopia lisää riskiä vakaviin silmäkomplikaatioihin kuten verkkokalvon irtaumiseen, glaukoomaan, kaihiin ja näön menetykseen.

Mitä aikaisemmin myopia ilmenee, sitä vaikeampana se yleensä pysyy aikuisiällä. Tämä katsaus tarkastelee kaikkia saatavilla olevia strategioita myopian etenemisen hidastamiseksi lapsilla arvioiden niiden tehoa, sivuvaikutuksia ja pitkäaikaisvaikutuksia.

Tutkimusmenetelmät

Tutkijat tekivät systemaattisen kirjallisuuskatsauksen kaikesta saatavilla olevasta tieteellisestä aineistosta joulukuuhun 2017 asti. Aineistoa haettiin tietokannoista kuten PubMed, MEDLINE ja Cochrane Collaboration käyttämällä avainsanoja kuten "myopia", "control", "progression", "atropine" ja "outdoor activities".

Kaikki englanninkieliset artikkelit myopian hoidoista otettiin huomioon. Tutkimusten laatu arvioitiin tarkasti ennen lopullista sisällyttämistä varmistaen korkeimman mahdollisen näytön tason.

Myopian syyt: perintö ja ympäristö

Myopia kehittyy monimutkaisen vuorovaikutuksen kautta perinnöllisten ja ympäristötekijöiden välillä.

Perinnölliset tekijät

Lapsilla, joiden vanhemmat ovat likinäköisiä, on suurempi riski sairastua. Tutkimukset osoittavat, että myopian periytyvyys on noin 90 % identtisillä kaksosilla.

Tutkijat ovat tunnistaneet 18 geeniä, jotka liittyvät myopiaan. Nämä geenit selittävät kuitenkin vain pienen osan riskistä, mikä viittaa vahvaan ympäristövaikutukseen.

Biologiset mekanismit

Verkkokalvolla on keskeinen rooli silmän kasvun säätelyssä. Eläinkokeissa on havaittu, että dopamiinin alhaiset tasot liittyvät myooppiseen silmänkasvuun. Myös muut aineet kuten 7-metyyliksantiini ja melatoniini vaikuttavat silmän kehitykseen.

Ympäristötekijät: ulkonaolo ja lähityö

Ympäristötekijöillä on merkittävä rooli myopian syntyyn.

Ulkoilu

Runsas ulkonaolo vähentää myopian riskiä. Tutkimuksissa on havaittu jopa 23 %:n väheneminen ilmaantuvuudessa lasten kohdalla. Kirkas valo stimuloi dopamiinin eritystä, mikä hidastaa silmänkasvua.

Lähityö

Pitkät lähityöajat ja lyhyet lukuetäisyydet lisäävät myopian riskiä. Korkeampi koulutustaso korreloi myopian yleisyyden kanssa, mikä todennäköisesti johtuu sekä lähityöstä että vähäisestä ulkonaolosta.

Hoitovaihtoehdot myopian etenemisen hidastamiseksi

Useita hoitomuotoja on tutkitu.

Biofeedback-visuaaliharjoittelu

Näyttö biofeedback-harjoittelun tehosta on heikkoa, eikä sitä suositella.

Silmälasit ja piilolinssit

Tavalliset silmälasit ja piilolinssit korjaavat näön mutta eivät hidasta etenemistä merkittävästi. Erikoislinssit tarjoavat vain vähäistä hyötyä.

Orthokeratologia (Ortho-K)

Yöaikaisilla jäykillä piilolinseillä on kohtalainen teho, mutta niihin liittyy infektioriskejä.

Lääkehoito

Matala-annoksinen atropiini (0,01 %) on tehokkain hoito. Se hidastaa etenemistä vähäisin sivuvaikutuksin ja alhaisella paluuriskillä.

Keskeiset johtopäätökset ja suositukset

Ensisijainen ehkäisy: Runsas ulkonaolo on paras tapa ehkäistä myopian puhkeamista.
Ensisijainen hoito: Matala-annoksinen atropiini on tehokkain etenemisen hidastamiseen.
Muut vaihtoehdot: Ortho-K ja erikoislinssit sopivat joillekin, mutta vaativat huolellista seurantaa.
Ei suositella: Silmäharjoituksilla ei ole tehoa.

Keskustele silmälääkärin kanssa lapsellesi sopivasta hoidosta.

Tutkimuksen rajoitukset

Useimmat tutkimukset keskittyvät aasialaisiin lapsiin, joten tulokset eivät välttämättä päde muihin ryhmiin. Seuranta-ajat ovat lyhyitä, ja pitkän aikavälin vaikutuksia ei tiedetä täysin. Hoitojen mekanismeja ei myöskään ymmärretä kokonaan.

Lähdetiedot

Alkuperäinen artikkeli: Prevention of Progression in Myopia: A Systematic Review
Kirjoittajat: Aldo Vagge, Lorenzo Ferro Desideri, Paolo Nucci, Massimiliano Serafino, Giuseppe Giannaccare, Carlo E. Traverso
Julkaisu: Diseases 2018, 6(4), 92
Huomio: Tämä artikkeli perustuu vertaisarvioituun tutkimukseen ja on sovitettu saavutettavaan muotoon.