Miten ympäristö ja elämäntapa ohjaavat geenien ilmentymistä ja vaikuttavat sairastumisriskiin

Hyppää kohtaan

• Geenien ja ympäristön vuorovaikutus
• DNA-pianoanalogia
• Samanlaiset geenit, erilaiset lopputulokset
• Reaaliaikainen genomiseuranta
• Gene-RADAR-teknologia
• Terveyteen kohdistuvien vaikutusten optimointi
• Personoidun lääketieteen tulevaisuus

Geenien ja ympäristön vuorovaikutus

FT Anita Goel, lääketieteen tohtori, fyysikko ja lääkäri, esittelee mullistavan näkemyksen tarkkalääketieteestä. Hän korostaa, että yksilön riski sairastua monitekijäisiin sairauksiin kuten syöpään tai autoimmuunisairauksiin ei riipu pelkästään geeneistä. Kahdella henkilöllä voi olla samat korkean riskin geenit, mutta heidän terveystilansa voivat olla hyvin erilaiset. Ero johtuu ”luonnon” ja ”kasvatuksen” jatkuvasta vuorovaikutuksesta: ympäristötekijät ja elämäntapavalinnat säätelevät geenejä aktiivisesti.

DNA-pianoanalogia

Havainnollistaakseen tätä monimutkaista suhdetta tohtori Goel käyttää voimakasta vertauskuvaa. Hän sanoo: ”Haluan ajatella, että DNAsi on kuin piano.” Tässä mallissa piano edustaa staattista geneettistä perintöä, jonka ihminen saa syntyessään. Soitettava musiikki – organismin todellinen terveys ja toiminta – riippuu siitä, miten ympäristö ”soittaa” näitä näppäimiä. Keskeinen biologinen oivallus on, että terveys ei ole pelkästään geeneissä itsessään, vaan siinä, miten ne aktivoituvat ja hiljenevät – prosessissa, joka tunnetaan geenien ilmentymisenä.

Samanlaiset geenit, erilaiset lopputulokset

FT Anita Goel, lääketieteen tohtori, havainnollistaa tätä periaatetta konkreettisella esimerkillä syöpäriskistä. Hän selittää, että kahdella henkilöllä voi olla identtinen syöpägeeni, geeni, jolla on potentiaali aiheuttaa syöpää. Huolimatta geneettisestä samankaltaisuudesta toinen saattaa kehittää pahanlaatuisen kasvaimen, kun toinen pysyy terveenä. Ero ei johdu sattumasta tai ennaltamääräytyneisyydestä. Tohtori Goel täsmentää, että lopputulos ”voi riippua täysin ympäristötekijöistä”, kuten ruokavaliosta, stressistä, myrkkyaltistuksesta tai liikunnasta, jotka vaikuttavat siihen, aktivoituuko geeni.

Reaaliaikainen genomiseuranta

Perinteinen genetiikka tarjoaa staattisen tilannekuvan, usein yhdeltä ajanhetkeltä. Tohtori Goelin työ pyrkii muuttamaan tämän keräämällä dynaamista, reaaliaikaista tietoa. Hän korostaa, että on tärkeää seurata paitsi DNA:ta, myös RNA:ta. RNA on molekyyli, joka kääntää DNA:n geneettiset ohjeet proteiineiksi, ja sen pitoisuudet vaihtelevat ympäristövaikutusten ja solutoiminnan myötä. Näiden muutosten seuraaminen antaa reaaliaikaisen kuvan siitä, miten yksilön biologia reagoi hänen elämäntapaansa ja ympäristöönsä.

Gene-RADAR-teknologia

Tämä visio toteutuu uraauurtavan Gene-RADAR-alustan kehityksen myötä. Kuten tohtori Goel selittää, tämä teknologia on suunniteltu tarjoamaan ”genomitietoa tarpeen mukaan”. Se siirtää geneettisen testauksen erikoistuneista laboratorioista ihmisten käsiin, tarjoten välitöntä dataa. Tavoitteena on mahdollistaa terveyden, hyvinvoinnin, suorituskyvyn ja kunnon hienosäätö henkilökohtaisen, reaaliaikaisen biologisen palautteen perusteella – mikä tekee tarkkaterveydestä arkipäivän todellisuuden.

Terveyteen kohdistuvien vaikutusten optimointi

Tämän uudenlaisen datan avulla yksilöt eivät ole enää passiivisia perintönsä uhreja. Tohtori Goelin mukaan tulemalla tietoisiksi omista ”geneettisistä rajaehdoistamme” voimme aktiivisesti vaikuttaa terveystuloksiimme. Tietoisuus mahdollistaa henkilökohtaisten vaikutusten optimoinnin ja siirtymisen reaktiivisesta sairauden hoidosta proaktiiviseen terveyden optimointiin. Se antaa ihmisille valmiudet tehdä tietoon perustuvia valintoja, jotka vaikuttavat positiivisesti geenien ilmentymiseen ja pitkän aikavälin hyvinvointiin.

Personoidun lääketieteen tulevaisuus

Tämän työn vaikutukset, kuten tohtori Goel keskusteli tohtori Anton Titovin kanssa, ovat syvällisiä lääketieteen tulevaisuuden kannalta. Se merkitsee siirtymistä pois yleispätevistä malleista ja staattisista geneettisistä ennusteista. Sen sijaan keskiöön nousee dynaaminen, henkilökohtainen terveydenhoito. Ymmärtämällä monimutkaisen vuorovaikutuksen DNAmme ja ympäristömme välillä voimme vihdoin alkaa säveltää oman terveytemme sinfoniaa – ja tehdä personoidusta ennaltaehkäisystä ja optimoinnista tulevan lääketieteen kulmakiven.

Täysi transkriptio

FT Anita Goel, lääketieteen tohtori: Kahdella henkilöllä, joilla on samat geenit, voi olla erilainen riski sairastua syöpään tai autoimmuunisairauteen. ”Kasvatus” vaikuttaa jatkuvasti ”luontoon”. Tarkkalääketieteen diagnostiset testit auttavat löytämään yksilöllisiä syöpä- ja autoimmuunisairauksien riskejä.

Haluan ajatella, että DNAsi on kuin piano. Tietosi ei ole pelkästään geeneissäsi. Se on siinä, miten ne kytketään päälle ja pois päältä. Ympäristö määrää, miten näitä geenejä säädellään.

DNA-pianon sisältämän tiedon ja ympäristön vuorovaikutus määrää organismin soittaman musiikin. Kahdella henkilöllä, joilla on sama syöpägeeni, voisi olla lähes identtinen geneettinen tausta. Mutta toinen saattaisi sairastua syöpään ja toinen ei.

Se voisi riippua täysin tietyistä ympäristötekijöistä. Gene-RADARin avulla kehitämme tapaa saada reaaliaikaista tietoa DNA- ja RNA-merkkijonoistasi. Tämä on tapa antaa sinulle genomitietoa tarpeen mukaan.

Joten voit hienosäätää terveyttäsi, hyvinvointiasi, tehokkuuttasi, kuntoasi. Tämä perustuu tietoon, jonka pystyt keräämään itsestäsi reaaliaikaisesti. Kyse ei ole pelkästään geeneistä, joilla olet syntynyt.

Kyse ei ole pelkästään ennaltamäärätystä geenien ilmentymisestä. Vaan siitä, miten ympäristöön upotettu tieto ja geneettinen perimä vuorovaikuttavat – se määrää, miten musiikkia soitetaan.

Epäilemättä, jos meillä on parempia työkaluja tulla tietoisiksi tästä vuorovaikutuksesta ja geneettisistä rajaehdoistamme, voimme optimoida vaikutuksiamme.