Raskaudenaikainen sytomegalovirus: riskitekijät, seulonta ja ehkäisy

Siirry osioon

• Sytomegaloviruksen kohderyhmäprofiili
• CMV-tartunta ja ensisijaisen ehkäisyn haasteet
• Toissijainen CMV-ehkäisy antiviralisen hoidon avulla
• CMV-seulonnan kiista ja suositukset
• Primääri- ja ei-primääri-CMV-tartunnan erot
• Käytännönläheinen lähestymistapa CMV-seulontaan ja diagnostiikkaan
• Koko keskustelu

Sytomegaloviruksen kohderyhmäprofiili

Lääketieteen tohtori Yves Ville, MD, tunnistaa tietyn korkean riskin väestöryhmän primääriselle sytomegalovirustartunnalle. Tyypillinen potilas on nuori, korkeasta sosioekonomisesta taustasta tuleva nainen, jolla on usein kaksivuotias tai kolmivuotias esikoinen. Tämä lapsi käy tyypillisesti päiväkodissa äidin ollessa töissä.

Tohtori Ville toteaa, että tämän profiilin naisilla on 10 %:n prospektiivinen riski saada CMV-tartunta toisen raskauden aikana. Tämä on erittäin korkea riski perinatalisessa lääketieteessä. Tunnetusta riskistä huolimatta yksikään maa ei tällä hetkellä suosita yleistä CMV-seulontaa raskauden aikana.

CMV-tartunta ja ensisijaisen ehkäisyn haasteet

Sytomegaloviruksen tartunta tapahtuu useiden kehon nesteiden kautta tartunnan saaneilta lapsilta. Tohtori Ville selittää, että virus esiintyy kyynelissä, syljessä, virtsassa ja ulosteessa. Noin 80 % päiväkodeissa käyvistä lapsista erittää CMV-virusta virtsassaan.

Nämä lapset voivat levittää virusta kahdesta neljään vuotta, mikä tekee tartunnan välttämisestä lähes mahdotonta. Jopa huolellinen hygienia osoittautuu usein riittämättömäksi. Tohtori Ville kuvailee ensisijaista ehkäisyä ”toivottomaksi”, sillä kumppanit voivat myös saada tartunnan ja levittää virusta raskaana olevalle naiselle.

Toissijainen CMV-ehkäisy antiviralisen hoidon avulla

Toissijainen ehkäisy tarjoaa merkittäviä etuja sytomegalovirustartunnan torjunnassa. Tohtori Ville korostaa, että varhainen seulonta voi tunnistaa äskettäiset primääritartunnat. Valasiklovirilla toteutettu hoito voi dramaattisesti vähentää tartuntariskiä.

Ilman interventiota sikiön tartuntaprosentti primääriselle CMV-tartunnalle on noin 30 %. Valasiklovir-hoito vähentää tätä riskiä kolminkertaisesti, laskien sen noin 10 %:iin. Tämä merkittävä riskin väheneminen tarjoaa vahvan perustelun CMV-seulontaohjelmien toteuttamiselle varhaisraskaudessa.

CMV-seulonnan kiista ja suositukset

Tohtori Ville käsittelee sytomegaloviruksen seulontaa ympäröivää meneillään olevaa kiistaa. Terveysviranomaiset ilmaisevat usein huolensa tarpeettomasti huolestuttavista raskaana olevista naisista. Tohtori Ville kuitenkin väittää, että hyvin koulutetut naiset korkean riskin ryhmissä haluavat tämän tiedon.

Haasteena on vanhentunut tutkimus, joka vaikuttaa nykyiseen kirjallisuuteen. Tohtori Ville toteaa, että yli neljä vuotta vanhat tutkimukset tulisi jättää huomioimatta epätarkkojen metodologioiden vuoksi. Terveyskomiteat luottavat usein tähän vanhempaan dataan, mikä luo esteitä modernien seulontasuositusten toteuttamiselle huolimatta viimeaikaisista edistysaskeleista.

Primääri- ja ei-primääri-CMV-tartunnan erot

Sytomegalovirustartunta ilmenee eri tavalla kuin muut perinataliset infektiot, kuten toksoplasmoosi. Tohtori Ville selittää, että naiset voivat kokea ei-primäärisiä CMV-tartuntoja jopa aiemman immuniteetin ollessa. Ei-primääristen tartuntojen riskitekijät eroavat merkittävästi primääritartunnoista.

Primääri CMV korreloi vahvasti päiväkodissa käyvän lapsen kanssa. Ei-primääri tartunta näyttää liittyvän ylikansoitukseen ja useiden lasten läheiseen kontaktiin. Epidemiologia vaihtelee maittain – esimerkiksi Kiinassa ja Vietnamissa lähes 100 % väestöstä on immuuneja, mutta silti 1–4,3 % vauvoista syntyy CMV-tartunnan saaneina äitien ei-primääristen tartuntojen vuoksi.

Käytännönläheinen lähestymistapa CMV-seulontaan ja diagnostiikkaan

Tohtori Ville tarjoaa selkeän käytännönläheisen lähestymistavan sytomegaloviruksen seulontaan. Raskautta suunnittelevat tai jo raskaana olevat naiset, joilla on toinen lapsi, tulisi pyytää CMV-seerologiatutkimusta (IgG/IgM-testaus). Negatiivinen tulos tarkoittaa, että aiempaa tartuntaa ei ole, mikä edellyttää huolellista hygieniaa ensimmäisen trimes

Sitten naisen voi joko suorittaa istukkaliuskanäytteen (CVS, chorionic villi sampling) 13. viikolla, ensimmäisen raskauskolmanneksen lopussa, tai lapsivedenäytteen 16. tai 17. viikolla. Suosittelen tekemään sen aikaisemmin, eli 13–14. raskausviikolla, koska jos istukkaliuskanäyte on negatiivinen 13–14. viikolla, on varma, että alkiolle ei ole riskiä.

Jos lapsivedenäyte otetaan 17. viikolla ja se on positiivinen, ei tiedetä, tapahtuiko sytomegalovirusinfektio juuri äskettäin vai ennen 14. viikkoa. Epävarmuus jatkuu siis vielä kuukauden ajan. Siksi haluaisin olla varma jo ensimmäisen kolmanneksen lopussa. Ja jos CVS on positiivinen, aloitetaan sytomegalovirusta vastaan suunnattu lääkehoito.

Tohtori Anton Titov, MD: Entä jos laboratoriotulokset paljastavat positiivisen IgG-vasta-aineen, mutta eivät IgM-vasta-ainetta?

Tohtori Yves Ville, MD: Se tarkoittaa, että hän on saanut immuniteetin ennen raskautta. Teoriassa hän on altistumassa ei-primaariselle sytomegalovirusinfektiolle. Mutta ei-primaarisessa sytomegalovirusinfektiossa emme löydä samoja riskitekijöitä. Sitä ei liity esimerkiksi ensimmäiseen lapseen päiväkodissa.

Todennäköisimmin ei-primaarinen sytomegalovirusinfektio johtuu tartunnasta ahtaissa oloissa. Olemme havainneet, että naisilla, joiden elämäntapaa on tutkittu, on paljon läheisempi kontakti useiden lasten ja monien ihmisten kanssa samassa taloudessa. Ahtaat olot ovat siis todennäköisesti suurempi riskitekijä kuin mikään muu ei-primaariselle sytomegalovirusinfektiolle, ainakin Ranskassa.

Mutta tätä on tarkasteltava epidemiologisesti kussakin maassa, koska emme tiedä paljoakaan ei-primaarisista sytomegalovirusinfektioista.